Viime viikolla Genevessä järjestettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) merkittävin tupakoinnin torjuntaa käsittelevä konferenssi COP11. Sen piti olla käänteentekevä hetki maailmanlaajuisessa nikotiinin vastaisessa kampanjassa, mutta sen sijaan siitä tulikin tilinteon hetki.

Sen sijaan, että WHO olisi vakiinnuttanut maailmanlaajuista tukea höyryttelyn ja muiden vähäriskisten tuotteiden kielloille, se kohtasi kasvavaa vastustusta. Useat eri maat, mukaan lukien Saint Kitts ja Nevis, Uusi-Seelanti, Serbia, Mosambik ja Gambia, nousivat esiin ja vaativat muutosta: ideologisista rajoituksista näyttöön perustuvaan, joustavaan sääntelyyn, joka kunnioittaa kansallisia realiteetteja.

WHO ja sen avunantajien tukemien kansalaisjärjestöjen verkosto ovat vuosien ajan pyrkineet asettamaan haittojen vähentämisen uhkaksi ratkaisun sijaan. Huolimatta ylivoimaisesti suurimmista todisteista esimerkiksi Ruotsista, joissa tupakointiluvut ovat alle 6% höyryttelyn ja nikotiinipussien kaltaisten tuotteiden ansiosta, WHO on tehostanut pelkästään raittiutta edistävää viestintää.

Mutta tänä vuonna narratiivi murtui. Sen sijaan, että COP11-kokous olisi odotetusti ajanut läpi kieltosuosituksia, se päättyi vesitettyyn ja sitomattomaan sanamuotoon. Kaikki höyryttelyyn ja vastaaviin tuotteisiin liittyvät toimenpiteet lykättiin seuraavaan kokoukseen kahden vuoden kuluttua näiden maiden vastustuksen vuoksi.

Saint Kitts ja Nevis nousi yhdeksi johtavista äänistä ja esitti yhden viikon voimakkaimmista lausunnoista, jossa vaadittiin haittojen vähentämisen tunnustamista oikeutetuksi kansanterveysstrategiaksi ja kehotettiin edustajia erottamaan tiede ideologiasta. Heidän kehotuksensa sai laajan vastakaiun ja sai tukea eri valtuuskunnissa.

Tällä muutoksella on merkitystä Trinidad ja Tobagolle, joka parhaillaan arvioi uudelleen omaa lähestymistapaansa vähemmän haitallisten nikotiinivaihtoehtojen sääntelyyn. Maalla on nyt mahdollisuus valita tiede pelon sijaan ja johdattaa Karibia uuteen kansanterveyden aikakauteen yhdessä Saint Kitts ja Nevisin kanssa.

Oppitunteja Trinidadille ja Tobagolle

Tuhannet trinidadilaiset tupakoivat edelleen, ja savukkeet vaativat edelleen ihmishenkiä. Sähkötupakoinnin ja muiden vähemmän haitallisten vaihtoehtojen lisääntyminen tarjoaa todellisen mahdollisuuden muuttaa tätä, mutta vain jos sitä säännellään heidän suhteellisiin riskiprofiileihinsa nähden oikeassa suhteessa.

Terveysministeri Terrence Deyalsingh tunnusti hiljattain ajantasaisen lainsäädännön tarpeen ja sitoutui nikotiinituotteita koskevan tiedonkeruuvaiheeseen. Tämä on hyvä ensimmäinen askel, mutta sen on mentävä pidemmälle. Hallituksen on tunnustettava tieteelliset tosiasiat, joiden mukaan höyrystäminen, nikotiinipussit ja lämmitettävät tupakkatuotteet ovat huomattavasti vähemmän haitallisia kuin tupakointi. Näin ollen nämä tuotteet vaativat erilliset säännökset, eikä niitä pitäisi kohdella savukkeina. Vähentyneiden haittojen pitäisi näkyä alhaisempina verona ja oikeasuhteisempina sääntöinä.

Yksi COP11-kokouksen vakuuttavimmista opetuksista on, että Karibian maiden ei tarvitse noudattaa Genevessä kirjoitettua käsikirjoitusta. Saint Kitts ja Nevis osoittivat, että pienet kansakunnat voivat puhua rohkeasti ja tulla kuulluiksi. Trinidadin ja Tobagon tulisi liittyä niihin.

Yhdessä alue voi ajaa kehystä, joka tukee tupakoitsijoita siirtymisessä vähemmän haitallisiin vaihtoehtoihin, vähentää terveyseroja ja edistää läpinäkyvyyttä kansanterveyspolitiikan laatimisessa. Emme voi antaa tämän hetken mennä ohitsemme.

Alun perin julkaistu tässä